Satutuokiot 31.8.2016 Leppävirran kirjaston kerhohuoneessa klo 9.00- 9.45 ja klo 10.00 – 10.45
Nukketeatterimatkalaukku,Nuket ohjaustoiminnan artenomi Mari Kervinen
Satutuokio klo 9.00 – 9.45
Hahmot nimettiin ensin: Petri – lammas, Tammi – puu, Mato Matala, Essi – käärme, Rottahiiri, Kettu Repolainen
Tarina: Olipa kerran Kettu Repolainen, joka lähti retkelle ja tapasi Petri-lampaan. Lammas ajoi kettua takaa ja sai ketun kiinni. Lammas halusi ketusta kaverin. He menivät yhdessä Tammen luo. Tammi sanoi: ”Päivää” ja näkee Mato Matalan. Tammi syö matoja, Mato Matala lähti karkuun ja katosi. Rottahiiri löysi Mato Matalan ja syö sen ja oksensi sen takaisin. Mato lähti nukkumaan. Paikalle tulee Essi-käärme Petri-lampaan luo. Lammas syö Essi-käärmeen. Lammas oksentaa käärmeen. Ja kaikki tulee kavereiksi. Tulee yö. Kaikki rupee nukkumaan ja rupee kuorsaamaan.
Satutuokio klo 10.00 – 10.45 Sama nukketeatterimatkalaukku
Hahmot nimettiin ensin: Maija – koira, Mato Matala, Kirsi – banaani, Hiiri Kipinä Hiirulainen, Käärme Käkilä, Kettu Repolainen
Tarina: Olipa kerran Mato Matala. Mato meni multaan uiskentelemaan. Hän tapasi Kettu Repolaisen. Kettu Repolainen syö Mato Matalan. Maija-koira ja Kettu Repolainen menevät naimisiin. Käärme Käkilä on pappina. Pappi kysyy haluaako Kettu Repolainen olla Maija-koiran miehistö. Maija-koira vastaa: ”Joo.” Sen jälkeen he menevät nukkumaan. Sitten Maija-koira ja Kettu Repolainen heräävät, syövät aamupuuron ja menevät ulos lenkille. He tapaavat lenkillä Kirsi-banaanin. Sitten he jatkavat yhdessä lenkkiä. Sitten he menevät koteihinsa. Ja kaikki juovat kahvia. Lopuksi aivan kaikki kerääntyivät Kettu Repolaisen luo juomaan teetä. Mato Matala syntyi uudelleen.
Leppävirran Satutuokio 16.3.2016 perhepäivähoitolapsille ja kotona oleville lapsille, Leppävirran kirjaston kerhohuone
Nukketeatterimatkalaukku, nuket ohjaustoiminnan artenomi Mari Kervinen
Tällä kertaa toin mukanani Nukketeatterimatkalaukun, jossa on mielikuvituksellisia, kierrätysmateriaaleista tehtyjä olentoja. Kaikki otukset eivät välttämättä muistuta selkeästi mitään eläintä. Lisäksi laukussa on maisemakangas ja varavaatteita. Teimme tarinan yhdessä lasten kanssa, johdattelin sitä nukkien avulla.Laukku oli jännittävästi ensin kiinni, kahvassa roikkui tyhjät kirjan kannet. Kannessa luki: ”Nukketeatterimatkalaukku”.
Sanoin lapsille, että se tarina on varmaan täällä kirjassa. Mutta kirja olikin tyhjä kun sen aukaisin, kyllä heitä nauratti. Siitä päästiinkin siihen, että tarvitaan tarina, jonka te lapset kerrotte… Laukku avattiin varovasti. Sisäkannessa oli linnamaisema ja johdattelin alun tarinaan. Aloitin, että noita oli taikonut kaikki olennot nukkumaan ja ne täytyisi yksitellen herättää. Lisäksi olennot olivat unohtaneet keitä olivat ja minkä nimisiä he olivat. Lapset nimesivät otukset sitä mukaa kun ne ilmestyivät ja tällainen siitä tarinasta tuli:
”Olipa kerran linna, jossa asui noita nimeltä Velho. Noita Velho taikoi kaikki olennot nukkumaan. Ensimmäisenä heräsi Mini – koira ja sitten heräsi Täplä-hevonen. “Herätetään toiset eläimet”, Mini – koira sanoo. “Herätetään vaan”, Täplä – hevonen vastaa. Ja niin heräsi myöskin Tatti – hiiri. Tatti – hiiri meni turvaan linnaan ja katosi muurien taakse. Velho heräsi ja raivostui, kun eläimet olivat heränneet. Eläimet lähtivät pakoon linnan muurien taakse. Muut heräsivät. Kukko – kana heräsi ja totesi, että kaikki olivat menneet piiloon muurin taakse. Karvapallo – toukka heräsi. Noita ajoi niitä takaa. Nekin menivät linnan muurien taakse pakoon. Olennot päättivät, että säikäytetään velho. Eläimet tiesivät, että velho pelkää vettä ja niin ne työnsivät yhdessä velhon jokeen. ”
Lopuksi katsottiin miten nuket liikkuivat ja mistä ne oli tehty. Sitten lapset pääsivät kokeilemaan nukkeja ja leikkimään niillä vapaasti. Paikalla oli 14 lasta (1-5v) ja neljä aikuista.Tuokio (45min) meni kuin siivillä ja lapset innostuivat leikkimään nukeilla keskenään.
Lapset keksivät tarinat satutuokion vetäjä Minnamaria Koistisen avustuksella.
Lastenkulttuurikeskus Verso 