Jokaisella lapsella on lakiin kirjattu oikeus taiteeseen ja kulttuuriin. Perheiden taloudellisen eriarvoisuuden kasvaessa ja muuttotappiokuntien taistellessa säästöpaineissa olemassaolostaan tämän oikeuden toteutuminen on uhatumpana kuin pitkään aikaan Suomen historiassa. Tämä oikeus on itseisarvoinen, mutta tässä ajassa ei voi olla pohtimatta myös, minkälaista yhteiskunnallista arvoa sillä on.
Jokaisen oikeus tarkoittaa mahdollisuuksia ja mahdollisuuksien kokeminen lisää aina toiveikkuuden tuntua elämässä. Jos tarjolla on mahdollisuuksia, on lupa tehdä valintoja. Mitä haluaisit harrastaa? Mitä tahtoisit tehdä ja oppia? Mikä harrastusporukka houkuttaisi lähtemään mukaan? Näiden kysymysten ja niihin tarjottujen konkreettisten mahdollisuuksien äärellä lapsi ei ole vain olosuhteiden armoilla vaan aktiivinen toimija, jonka unelmilla ja haaveilla on merkitystä.
Lasten parissa työskentelee joukko ammattilaisia, jotka näkevät, kenen kohdalla jokaisen oikeus ei toteudukaan. Näihin kohtaamisiin, näitä lapsia ja nuoria varten, olemme Lastenkulttuurikeskus Versossa kehittäneet LAKU-lähetteen, lasten ja nuorten kulttuurilähetteen. LAKU-lähete on käytössä tällä hetkellä viidessä kunnassa: Varkaudessa, Joroisissa, Rantasalmella, Pieksämäellä ja Juvalla. Jokaisessa kunnassa on hiukan oma toimintamallinsa, mutta perusidea on sama; tavoitteena on löytää ne lapset, joiden hyvinvointia harrastaminen ja osallistuminen lisäisi, mutta joilla ei ilman kunnan tukea olisi siihen mahdollisuutta.
LAKU-lähete-hanke käynnistyi keväällä 2018 ja päättyy vuoden 2019 lopussa. Jo hankkeen aikana LAKU-lähetteen avulla on ohjattu kulttuurin pariin yli 50 lasta, nuorta tai perhettä, vaikka muutamassa kunnassa toiminta onkin vasta alussa. Moniammatillinen yhteistyö tasa-arvoisempien mahdollisuuksien ja jokaisen oikeuden toteutumisen parissa jatkuu. Erityisen hienoa on se, miten laajasti ajatus tasa-arvoisemmista mahdollisuuksista on ymmärretty. Esimerkiksi jollekulle harrastaminen on mahdollista vain tukihenkilön avulla ja LAKU-lähete voikin suuntautua myös tukihenkilön mukaan saamiseen.
Taidetoiminnan ja tasa-arvoisempien mahdollisuuksien tarjoamisen on todettu tutkimusten valossa vähentävän syrjäytymisriskiä, masennusta ja yksinäisyyttä. Nämä teemat koskettavat hyvinvointitilastojen valossa Savon aluetta aivan erityisesti. Aktiivinen ohjaaminen jo olemassa oleviin palveluihin on ennaltaehkäisevänä työnä nähty kustannustehokkaana. Taiteen harrastamisen parissa opitaan ja vahvistetaan juuri niitä asioita, joita tässä ajassa sivistysvaltion ylläpitämiseksi tarvitaan: vuorovaikutusta ja tunnetaitoja, oman identiteetin löytämistä ja kriittistä ajattelua, medialukutaitoa ja luovaa ongelmanratkaisua, elämänhalua, mielipiteiden rakentavaa ilmaisua sekä yhteisön ja yhteiskunnan jäsenyyttä. Yhteistyöhön lähteneiden toimijoiden arvioimana LAKU-lähete maksaa itsensä kunnalle takaisin paremmin voivina lapsina, nuorina ja perheinä.
Kulttuurin hyvinvointivaikutukset eivät ole irrotettavissa kulttuurin perustoimintaedellytyksistä. Kunnat tarvitsevat kulttuurille elinvoimaiset olosuhteet saadakseen myös sen tuomia hyvinvointivaikutuksia. Jokaisen oikeus tarkoittaa myös eri taiteenlajien, lastenkulttuuritoimijoiden ja lasten oman taiteen tukemista. Jokaisen oikeuden toteutumisen ei tulisi olla vain harvojen työsarka vaan meitä kulttuurin tekijöitä ja elinvoimaisen taiteen mahdollistajia tarvittaisiin Savossa reilusti enemmän.
Viimeisenä toimenaan hankkeemme haastaa ihan jokaisen suomalaisen kunnan pohtimaan itsenäistä sivistysvaltiotamme juhlistaessa, mitä jokaisen lapsen oikeus taiteeseen ja kulttuuriin teidän kunnassanne rehellisesti tarkasteltuna tarkoittaa. Miten sitä voisi edelleen kehittää? Voisiko kulttuurilähetemallin avulla löytää juuri sen lapsen tai nuoren, joka ei muuten saisi olla jokainen?
Neuvolat, perheet ja kirjastot tarttuivat taiteeseen
Yhteistyö neuvoloiden kanssa käynnistyi hyvässä hengessä nopeasta aikataulusta huolimatta. Helmikuun aikana saatiin kaikkien kolmen paikkakunnan (Hirvensalmi, Rantasalmi, Juva) kanssa aloitettua yhteinen neuvolamuskarien suunnitteluprosessi. Neuvoloiden työntekijät toimivat tiedotuksessa aktiivisesti ja oivalsivat myös idean siitä, että vinkkaavat henkilökohtaisesti toiminnasta niille perheille, jotka voisivat siitä erityisesti hyötyä ja kannustavat lähtemään mukaan. Yhdessä haluttiin toteuttaa tiedotus niin, että kohderyhmä tavoitettaisiin mahdollisimman kattavasti ja siinä onnistuttiin. Kutsut taidetoimintaan tavoittivat perheet, jotka äänestivät runsaalla liikkeellelähdöllään ilmaisen ja kaikille avoimen kulttuuritoiminnan puolesta.
Yhteensä kevään aikana pidettiin 7 neljän tai viiden kerran vanhempi-lapsi-ryhmää, yhteensä 33 tuokiota, jokainen kestoltaan 30 min. Neuvolamuskareihin ilmoitettiin yhteensä 85 lasta ja 62 aikuista. Hirvensalmelle oli suunniteltu yhtä viiden kerran ryhmää, mutta osallistujien runsaan lukumäärän takia päädyttiin pitämään kaksi neljä kertaa kokoontuvaa ryhmää, jolloin kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Juvalla pidettiin kolme viisi kertaa kokoontunutta ryhmää, joista yksi oli suunniteltu odottajille, mutta koska heitä ei ilmoittautunut ja vanhempi-lapsi-ryhmiin ilmoittautumisia tuli todella paljon, odottajien ryhmäaika tarjottiin lasten kanssa osallistuville. Rantasalmella kokoontui kaksi viisi kertaa kokoontunutta ryhmää. Ryhmiin saattoi osallistua useamman lapsen kanssa eivätkä tarjotut ikähaarukat olleet tarkkoja. Osallistumiskertoja kertyi kevään aikana yhteensä 280 (näistä 171 lapsen, 109 aikuisen).
Paikkakuntien lapsilukuun nähden osallistujien määrä ylitti odotukset, etenkin kun toiminta ajoittui aamu/iltapäiviin, jolloin suuri osa vanhemmista on töissä. Esimerkiksi Hirvensalmella syntyi viime vuonna vain 18 lasta, silti neuvolamuskareihin ilmoitettiin 26 0-4-vuotiasta! Huomion arvoista on myös, että osallistujissa oli myös perhetyön/lapsiperheiden kotipalvelun/muun perheille suunnatun tuen asiakkuuksia (10 perhettä, 15 lasta, yhden paikkakunnan kohdalta emme perheiden tai lasten lukumäärää tiedä). Toiminta siis oikeasti innosti myös tukipalvelujen piirissä olevia perheitä osallistumaan kaikille avoimeen toimintaan.
Lastenkulttuurikeskus Verso koordinoi hanketta ja vastaanotti ilmoittautumiset. Ilmoittautumisten alettua oli jo aika pian selvää, että neuvoloiden tilat osoittautuivat liian pieniksi osallistujien määrään nähden. Verson yhteistyö kirjastojen kanssa on ollut tiivistä ja olikin luontevaa kysyä tilayhteistyötä heiltä. Kirjastot lähtivät innokkaasti mukaan tarjoten tilat toiminnalle – ja samalla toivottaen pikkulasten perheet tervetulleiksi kirjaston asiakkaiksi. Syntyi kaikille osapuolille hedelmällinen yhteistyökuvio.
Katja ja kitaran ihme!
Laadukas taidekasvatus toiminnan sydän
XAMKin Sosionomiopiskelijat Viivi Utulahti ja Hilda Luokkanen toteuttavat opinnäytetyönään kyselytutkimuksen neuvolamuskarien osallistujille ja työntekijöille. Varsinainen opinnäytetyö valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Jo vastausten välikoonnista saimme arvokasta palautetta toiminnasta, jota valmistuva tutkimus syventää.
Perheiltä saadun palautteen perusteella musiikkipedagogi Katja Suomalaisen ammattitaito on ollut toiminnan ydin. Neuvolamuskarien kaltaista toimintaa toivottaisiin lisää, kaikki vastanneet jatkaisivat ryhmissä jos se olisi mahdollista! Kirjasto tapahtumapaikkana koettiin monella lailla hyväksi ja lukemisenkin pariin innostavaksi, mutta toisaalta jollekulle olisi ollut rennompaa laulaa niin, ettei ryhmän ulkopuolisia kuulijoita, muita kirjaston asiakkaita, ole paikalla. Katja Suomalaisen näkökulmasta katsottuna se, että oltiin näkyvillä eikä jossain suljetussa tilassa oli tässä hankkeessa iso ”suola”: ”Se et me ollaan olemassa eikä jossain piilossa”.
Kyselytutkimuksen vastauksissa tuli ilmi, että osallistuvat aikuiset olivat kokeneet toiminnan tukevan vanhemmuutta monilla tavoilla. Avoimissa vastauksissa mainittiin toiminnan vahvistaneen suhdetta omaan lapseen, tuoneen uusia kokemuksia ja piristystä arkeen sekä antaneen näkemystä lapsen toiminnasta ryhmässä. Tärkeänä oli pidetty myös musiikista saatua voimaa, toisten vanhempien ja lasten tapaamista sekä kotoa pois pääsemistä. Neuvolamuskareiden kerrottiin tuoneen kotiin mm. mukavaa mieltä, kasvatuskeskusteluja ja uusia lauluja. Maksuttomuus on saanut paljon positiivista palautetta, se koettiin tärkeäksi ja mahdollistavan osallistumisen monelle.
Kehitysehdotuksina vanhemmilta nousi mm. ajatus siitä, että muskarin jälkeen voisi olla aikaa jutella ja tutustua enemmän muihin vanhempiin ja lapsiin, jolloin vertaistuen näkökulma toteutuisi vahvemmin. Tämän heti muskarin jälkeen tapahtuvan yhdessäolon muodoiksi ehdotettiin esim. kahvittelua, askartelua tai puistoon menemistä yhdessä muskariporukan kanssa.
Taidekasvatuksen ja neuvolan yhteistyö kiinnostaa
Pilotti on herättänyt paljon kiinnostusta ja positiivista vastakaikua lasten, perheiden ja kulttuurin parissa työskentelevien keskuudessa, myös muissa lastenkulttuurikeskuksissa sekä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten tutkimusta edustavissa tahoissa. Pilotin koordinaattorin osallistumiset erilaisiin taiteen, kulttuurin ja lapsiperheiden palvelujen kehittämisen työpajoihin/seminaareihin/teemapäiviin ovat herättäneet monia huomaamaan, että näinkin voivat sote-toimijat ja lastenkulttuurikeskukset tehdä yhteistyötä. Taideneuvola-pilotti on toiminut hyvänä esimerkkinä monelle taholle konkreettisesta ja hedelmällisestä yhteistyöstä, jollaista haluttaisiin kehittää muuallakin.
Myös tapaamiset Porin ja Tampereen lastenkulttuurikeskusten neuvolayhteistyöstä vastaavien työntekijöiden kanssa vahvistivat näkemystä neuvolan ja lastenkulttuurikeskusten yhteistyön merkityksestä. Sen kautta avautuvat monien taiteen hyvinvointivaikutusten lisäksi myös mahdollisuuksia kohtauttaa erityisen tuen tarpeessa olevia perheitä tukea tarvitsemattomien perheiden kanssa. Yhteistyö taiteen ja neuvoloiden toimijoiden kesken on vielä tuoretta ja hakee muotoaan monella paikkakunnalla, mikä osaltaan lisäsi pilotin esimerkin arvoa ja perusteli myös koordinaattorin osallistumisia erilaisiin sote-kentän ja kulttuurin toimijoiden tapaamisiin. Taideneuvola tuntui esimerkkinä olevan tiiviisti kiinni niissä intresseissä, joita tässä ajassa halutaan kehittää.
Välillä lasketaan liukumäkeä, välillä huolletaan…
Yhteydet LAPE-muutosohjelmatyöhön
Valtakunnallinen LAPE-muutosohjelmatyöhön osallistuminen antoi näkymää lapsiperheiden palveluissa tapahtuvaan murrokseen. LAPE-muutosohjelmatyö myös ajoittui niin, että Taideneuvola-kevään aikana vaikutettiin yhdessä muiden lastenkulttuurikeskusten verkoston kanssa merkittävästi kulttuurin huomioimiseen muutoksen valmistelussa. Ilman lastenkulttuurikeskusten aktiivisuutta LAPE-työssä kulttuuria ei nähtäisi niin tiiviinä osana perheille tarjottua palvelukokonaisuutta.
Neuvolamuskarit toimivat erityisen käytännönläheisenä esimerkkinä LAPE-työssä, koska niissä toteutuivat samat avoimuuden, kunnioittavan kohtaamisen, kynnysten madaltamisen ja aktiivisen palveluohjauksen ideologian periaatteet kuin mitä LAPE-muutosohjelma edustaa. Neuvolamuskarit tarjoavatkin yhden perheisiin selvästi vetoavan käytännön mallin ja kokemuksia sovellettavaksi lapsiperheiden osallisuuden lisäämiseksi esim. LAPE-muutosohjelman perhekeskuksiin/kohtaamispaikkoihin.
Monet kunnat ovatkin olleet kiinnostuneita vastaavan toiminnan järjestämisestä osana LAPE-työtä ja kyselleet mm. toiminnan järjestämisen kustannuksista. Etelä- ja Pohjois-Savon LAPE-muutosohjelman työntekijöiden kanssa on alkanut hedelmällinen keskusteluyhteys, jossa pohditaan erilaisia tulevaisuuden yhteistyön mahdollisuuksia ja Taideneuvolan kokemuksia halutaan jakaa yhä laajemmin perheiden parissa työskentelevien tahojen tietoisuuteen.
Taideneuvola Verson verkostoissa ja tulevaisuudessa
Taideneuvola oli myös Lastenkulttuurikeskus Versolle uudenlainen projekti. Verson sisällä se edustaa uutta sote-puolen kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettua, mutta vahvasti Verson kulttuuristen perusoikeuksien turvaamisen ideologiaa ja perinteitäkin vaalivaa projektia. Verson verkostoissa, mm. eri lastenkulttuurikeskuksissa ja Verson jäsenkunnissa, pilotti on herättänyt paljon keskustelua, ajatuksia ja uudenlaisia avauksia. Olemme mm. käynnistämässä alueellista, kunta- ja sektorirajat ylittävää taideneuvola-yhteistoimintaa Varkauden, Leppävirran ja Joroisten si-ku-so-te-toimijoiden kesken.
Verson omassa perustoiminnassa pilotin vaikutukset näkyvät varmasti yhä kattavampana kotihoitovaiheessa olevien pikkulapsiperheiden kohderyhmän huomioimisena. Konkreettisena esimerkkinä tästä pilotti osaltaan vahvisti ajatusta kirjastoissa tapahtuvien Verson satutuokioiden rinnalle kehitettävistä taidetuokioista myös 0-3-vuotiaille, (nykyinen satutuokioiden kohderyhmä yli 3-vuotiaat) ja ensimmäinen Toukkien tarinatuokio onkin jo pidetty. Pilotti myös hyvällä tavalla pohjusti Verson LAKU-lähete-hanketta, jonka ideaa kulttuurin pariin tapahtuvasta palveluohjauksesta voitiin jo peilata ja testata Taideneuvola-toimijoiden kanssa.
Perhetyöntekijä lennättää
Taiteen tuoma lisäarvo neuvolapalveluissa
Liikkeelle lähtö houkuttavampaa; perheiden verkostoituminen, vanhemmuuden vertaistuki
Musiikin vuorovaikutusta, kasvua ja kehitystä tukevat vaikutukset tuokioiden aikana. Lisäksi toiminnan sisältöjen siirtyminen kotona tapahtuviksi arkisiksi vuorovaikutustaitoja tukeviksi tavoiksi – suurin osa elämästä on tavallista arkea ja jos sen sisältöihin ja tunnelmaan pystytään tuomaan joitakin uusia, piristäviä ja yhdessäoloon kannustavia elementtejä, on vaikutus valtava.
Vanhempien yksinäisyyden vähentäminen, vanhemmuuden vertaistuki ja perheiden verkostoituminen keskenään
Syrjässä olon kokemuksen vähentäminen (erityisesti syrjäseudut): meilläkin tapahtuu ja järjestetään jotakin lapsiperheille!
Leikin, leikillisyyden ja luovuuden vaaliminen vuorovaikutuksessa ja lasten elämässä laajemminkin
Tasa-arvoisuuden lisääminen; osallistujien ilo siitä, että pystyy tarjoamaan lapselleen kulttuuria ja kehittäviä virikkeitä
Kirjastopalvelujen kynnysten madaltuminen ja sitä kautta lukemisharrastukseen kannustaminen vaikuttavat mm. lapsen oppimisvalmiuksien kehittymiseen
Yhteys neuvolaan koetaan monipuolisempana ja vähemmän ongelmakeskeisenä, neuvolan työntekijöiden osallistuminen toiminnallisiin tuokioihin madaltaa kynnystä kertoa ongelmista ajoissa ja hakea apua oikeaan aikaan
Neuvolat tunnistavat tarpeen vanhempi-lapsi-kulttuuritoiminnalle ja ovatkin motivoituneita lähtemään yhteistyöhön mukaan. Perheille voidaan näin tarjota jotakin arvokasta, mitä työntekijä yksin ei pysty: mm. vertaistukea vanhemmille, kaverisuhteita lapsille, uuden oppimiseen stimuloivaa moniaistista luovaa toimintaa, ryhmässä toimimisen kokemusta kotihoitoon tottuneille lapsille, ensikosketus kirjastopalveluihin lapsen kanssa, matalan kynnyksen toimintaa myös erityistä tukea tarvitseville perheille yhdessä muiden perheiden kanssa.
Kosketus, laulu ja porukka
Yhteistyö madaltaa kynnyksiä
Taideneuvola-pilotti antoi vahvoja kokemuksia siitä, miten lastenkulttuurikeskuksen ja neuvoloiden yhteistyö madaltaa kynnyksiä molempiin suuntiin. Houkutteleva kulttuuritoiminta tuo neuvolapalveluita lähemmäs perheitä ja neuvolapalveluiden mukana olo madaltaa kynnystä tulla kokeilemaan kulttuuria. Perheiden parissa työskentelevien neuvolan ammattilaisten käytännön apu tuokioiden aikana madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle ja antaa myös vanhemmille toimintamalleja erilaisissa tilanteissa lasten kanssa toimimiseen.
Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun kynnysten madaltumisella on hyvin selkeät vaikutukset lasten hyvinvointiin, koska perheiden avun tarpeeseen voidaan päästä vastaamaan jo ennen ongelmien kasautumista. Kulttuuritoiminnan hyvinvointivaikutuksia voidaan tarjota neuvoloiden kautta myös niille, jotka eivät muuten löytäisi kulttuuritoiminnan pariin. Lisäksi kokemusten vaihto ja yhteistyö eri ammattilaisten välillä rikastuttaa ja laajentaa näkökulmia lasten ja perheiden elämään.
Taideneuvola-pilotti jätti jälkeensä tärkeitä kokemuksia moniammatillisen työn ulottuvuuksista ja voimasta. Se antoi konkreettisia näkymiä myös siitä, mitä yhteistyö kulttuuritoimijoiden ja neuvoloiden välillä voi tulevaisuudessa olla. Elämä on mahdollisuuksien löytämistä. Yhdessä tekeminen lisää toiveikkuutta ja tunnetta siitä, että kaikki järjestyy. Positiivisen kohtaamisen kautta avautuu ennaltaehkäisevän neuvola- ja kulttuurityön yhteinen ikkuna. Ikkunasta kuuluu hiljaista musiikkia. Kurkistus ulos paljastaa, että käsi kädessä kulkevat äiti ja lapsi laulavat yhdessä matkalla kirjastoon.
Ota minut syliin uskalla laulaa ja leikkiä koska sinun siipesi ovat ne mitkä kantavat meidät molemmat. Yhden toiveen haluaisin kuiskata: tunne minut.
Kuva: Uuden kokeminen yhdessä tukee läheisyyden tunnetta ja vuorovaikutusta.
Taideneuvola–hanke tuo taidekasvatusta neuvolapalvelujen yhteyteen vanhempi-lapsiryhmien muodossa kolmessa Lastenkulttuurikeskus Verson jäsenkunnassa: Hirvensalmella, Juvalla ja Rantasalmella. Ryhmiä ohjaa musiikkipedagogi Katja Suomalainen ja hänen työparinaan toimii neuvolan terveydenhoitaja tai perhetyöntekijä. Toiminta on avointa ja maksutonta kaikille neuvolaikäisten lasten perheille. Ensimmäisten ryhmien pikaisesta täyttymisestä voi päätellä, että kysyntää toiminnalle todella on.
Taidekasvatusta perheille
Taideneuvola-hankkeen tavoitteena on rohkaista taidekasvatuksen pariin myös niitä perheitä, joissa ei välttämättä ole aiempaa kokemusta vanhempi-lapsi-kulttuuritoiminnasta. Neuvoloiden kautta halutaan tavoittaa aivan tavallisia perheitä, joiden arjessa voisi olla tilaa ja tarvetta musisoinnille lapsen ja muiden perheiden kanssa. Hanketta hallinnoi Lastenkulttuurikeskus Verso, joka toimii Varkauden kaupungin alaisuudessa ja hanke toteutetaan kevään 2018 aikana. Taideneuvolassapilotoidaan neuvoloiden kautta tapahtuvaa varhaisen vuorovaikutuksen tukemista musiikkikasvatuksen keinoin. Jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa kunnassa on 2-3 musiikkileikkikoulu-ryhmää, joista jokainen ryhmä kokoontuu noin viisi kertaa 30 minuutin taidekasvatustuokioon. Toiminnan keskiössä on lapsen kasvun ja kehityksen sekä kiintymyssuhteen tukeminen musiikin, liikkeen, äänen ja kosketuksen kautta. Ryhmät tarjoavat myös yhden mahdollisuuden vanhempien väliselle vertaistuelle. Toiminta kannustaa vanhempia iloitsemaan, leikkimään ja kommunikoimaan lapsensa kanssa, hyväksymään hänet sellaisena kuin hän on ja eläytymään lapsen näkökulmaan.
Malli kulttuurin ja neuvolan yhteistyöstä Toiminta voidaan nähdä myös käytännönläheisenä reagointina tutkimuksiin vanhempien lapsille periytyvästä yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista. Hallituskauden kärkihankkeita ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Myös lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lupaa vahvistaa vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluita. Taideneuvolatarjoaa yhden käytännön mallin ja kokemuksia sovellettavaksi näihin tarpeisiin. Taidekasvattaja-terveydenhoitaja/perhetyöntekijä-työparimallin myötä käytännön kokemusta taidekasvatustoiminnasta jää myös neuvolaan ja neuvolan ammattilaisten näkökulma laajentaa lastenkulttuuritoimijoiden kykyä huomioida toiminnan hyvinvointivaikutuksia. Jokaiseen neuvolaan hankitaan oma musiikkikasvatusmateriaalipaketti, josta löytyy soittimia ja huiveja noin 10 lapsen ryhmälle. Hankkeesta saadut kokemukset ja yhteistyöverkosto auttavat tiivistämään lastenkulttuurin ja neuvoloiden yhteistyötä hankkeen kunnissa ja soveltamaan näitä käytäntöjä myös muualla, esim. muissa Verson jäsenkunnissa. Xamkin sosionomi-opiskelijat Viivi Utulahti ja Hilda Luokkanen tekevät opinnäytetyönään tutkimuksen neuvolamuskareista. Saatua kokemusta ja tietoa levitetään ja hyödynnetään lapsiperheille suunnattujen palvelujen kehittämisessä. Räväkkä alku Hirvensalmella
Ensimmäisenä neuvolamuskariryhmät alkavat Hirvensalmella 6.4. Ilmoittautuneiden lasten määrä ylitti odotukset, suunnitellun yhden ryhmän sijaan päätettiinkin toteuttaa kaksi ryhmää. Kunnassa, jossa viime vuonna syntyi vain 18 lasta, on aika huikeaa saada neuvolamuskareihin 26 lasta aikuistensa kanssa, aika suuri prosentuaalinen osuus kaikista 0-3-vuotiaista! Kysyntää avoimelle ja ilmaiselle perheille päiväaikaan tarjotulle kulttuuritoiminnalle siis näyttää olevan. Rantasalmella ryhmät alkavat 19.4. ja Juvalla 2.5. Lähiviikot näyttävät, saavuttavatko ne yhtä suuren suosion kuin Hirvensalmella. Taiteen edistämiskeskus on tukenut Taideneuvola-hanketta, joka on osa Etelä-Savon maakuntaliiton Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon-hanketta.
Lastenkulttuurikeskus Verson satutuokioiden kevätkausi alkaa helmikuun aikana kahdeksalla paikkakunnalla – Heinävedellä, Hirvensalmella, Joroisissa, Juvalla, Leppävirralla, Pieksämäellä, Rantasalmella ja Savonlinnassa. Tuokiot jatkuvat huhti-toukokuulle kerran tai kahdesti kuukaudessa kirjastosta riippuen. Verson jäsenkunnista Varkaudessa satutuokiot aloitettiin jo tammikuussa.
Satutuokiot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tuokiot on suunnattu 3-6-vuotiaille lapsille aikuisseuralaisineen, mutta myös pienemmät ja isommat satujen ystävät ovat tervetulleita. Isompia ryhmiä suositellaan ilmoittamaan satutuokiolle tulosta kirjastoille etukäteen. Satutuokiot pidetään pääsääntöisesti arkiaamupäivisin, mutta Poleenin kirjastossa Pieksämäellä on jo useammalla kaudella ollut tarjolla myös pari lauantaita ja nyt lauantaiaamupäiviä, sekä arki-iltoja kokeillaan Savonlinnan pääkirjasto Joelissa. Viikonloppu- ja ilta-ajoilla tahdomme antaa mahdollisuuden myös työssäkäyville vanhemmille osallistua satutuokioille lastensa kanssa.
Lastenkulttuurikeskus Verso haluaa satutuokiotoiminnallaan pitää yllä lastenkirjallisuuden merkitystä ilon ja elämysten lähteenä. Verson lastenkulttuurityössä lukeminen, tarinointi, loruttelu ja sanataide sen eri muodoissa on nostettu erityiseen asemaan.
Lastenkulttuurin tärkeä näkökulma on lapsen oman taiteellisen toimijuuden tukeminen, joten lapsille annetaan tilaisuuksia omien sanallisten tuotosten esiintuomiseen mm. sadutuksen, kielellä leikittelyn tai yhteisöllisen tarinankerronnan avulla. Samaa tavoitetta tukevat myös Verson tuottamat nukketeatterimatkalaukut, joita kiertää tällä hetkellä useimpien Verson jäsenkuntien kirjastojen kautta lapsiryhmien lainattavana materiaalina.
Verson satutuokiot ovat monitaiteisia ja satutuokiotoiminta on kehitetty lasten ja aikuisten yhteiseksi kokemukseksi tarinoiden ja taiteen parissa. Satutuokioilla alle kouluikäiset lapset pääsevät heittäytymään satujen maailmaan ja tutustumaan tarinoihin taidekasvattajan johdolla. Satuilun lisäksi osallistujat saavat vaihtelevasti kokeilla kädentaitoja ja kuvataidetta, liikkua, runoilla, musisoida ja tarinoida. Toisinaan satutuokiot sisältävät teatterillisia elementtejä.
Kevään 2018 aikana satutuokiota ohjaa kaikkiaan 12 savolaista eri taiteenalojen ja taidekasvatuksen ammattilaista; yhteisöpedagogi Helinä Juurinen, nukenrakentaja-taidekasvattaja Helena Kaipio, ohjaustoiminnan artenomit Mari Kervinen ja Tiina Nissinen, musiikkipedagogi Elsi Kinnunen, taidekasvattaja Minnamaria Koistinen, sanataideohjaaja Tiina Kontro-Heiskanen, kuvataiteilija-taidekasvattaja Mari Liimatainen, teatteri-ilmaisunohjaaja Iiris Salmela, sekä Sanataideyhdistys RIIMIN sanataideohjaajat Kaarina Lavonen, Marketta Kukkonen ja Henna-Reetta Keskitalo. Tervetuloa mukaan satujen maailmaan!
Satutuokioiden kirjastokohtaiset aikataulut ja tarkemmat tiedot löydät täältä.
Uusi valloittava silmikkolaukku lainattavaksi Varkauden kirjastosta!
Nukketeatteritaiteilija Katja Kähkönen on valmistanut uuden Metsän eläimet- silmikkolaukun. Nukketeatterilaukku on tuotettu Lastenkulttuurikeskus Verson ja Varkauden kaupungin KultaVasu-hankkeen tuella.
Metsän eläimet- laukussa on:
Iso karhu – yksi aikuisten silmikko
Pieni karhu, Kettu, Jänis, Pöllö ja Perhonen – lasten silmikot
Tarpeistoa: hattu, voimistelunauha, kumipötkylä, luu, lumipallovalaisin, laatikko, käpy, omena ja karvapallo. Lisäksi mukana on ohjeita silmikon pukemiseen ja harjoituksia naamionäyttelemiseen.
Silmikot on valmistettu laadukkaasti nahasta. Silmikkolaukku on valmis lainattavaksi perhepäivähoitoryhmille, päiväkodeille ja kouluille!
Minnamaria Koistinen, Taidekasvattaja, Lastenkulttuurikeskus Verso
Lastenkulttuurikeskus Verso 