Neuvolat, perheet ja kirjastot tarttuivat taiteeseen

Ota minut syliin
uskalla laulaa ja leikkiä
koska sinun siipesi ovat ne
mitkä kantavat meidät molemmat.
Yhden toiveen haluaisin kuiskata:
tunne minut.

Helinä Juurinen


Loppuraportti / Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon –pilotti: Taideneuvola, kevät 2018 

Neuvolat, perheet ja kirjastot tarttuivat taiteeseen


Yhteistyö neuvoloiden kanssa käynnistyi hyvässä hengessä nopeasta aikataulusta huolimatta. Helmikuun aikana saatiin kaikkien kolmen paikkakunnan (Hirvensalmi, Rantasalmi, Juva) kanssa aloitettua yhteinen neuvolamuskarien suunnitteluprosessi. Neuvoloiden työntekijät toimivat tiedotuksessa aktiivisesti ja oivalsivat myös idean siitä, että vinkkaavat henkilökohtaisesti toiminnasta niille perheille, jotka voisivat siitä erityisesti hyötyä ja kannustavat lähtemään mukaan. Yhdessä haluttiin toteuttaa tiedotus niin, että kohderyhmä tavoitettaisiin mahdollisimman kattavasti ja siinä onnistuttiin. Kutsut taidetoimintaan tavoittivat perheet, jotka äänestivät runsaalla liikkeellelähdöllään ilmaisen ja kaikille avoimen kulttuuritoiminnan puolesta. 

Yhteensä kevään aikana pidettiin 7 neljän tai viiden kerran vanhempi-lapsi-ryhmää, yhteensä 33 tuokiota, jokainen kestoltaan 30 min. Neuvolamuskareihin ilmoitettiin yhteensä 85 lasta ja 62 aikuista. Hirvensalmelle oli suunniteltu yhtä viiden kerran ryhmää, mutta osallistujien runsaan lukumäärän takia päädyttiin pitämään kaksi neljä kertaa kokoontuvaa ryhmää, jolloin kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Juvalla pidettiin kolme viisi kertaa kokoontunutta ryhmää, joista yksi oli suunniteltu odottajille, mutta koska heitä ei ilmoittautunut ja vanhempi-lapsi-ryhmiin ilmoittautumisia tuli todella paljon, odottajien ryhmäaika tarjottiin lasten kanssa osallistuville. Rantasalmella kokoontui kaksi viisi kertaa kokoontunutta ryhmää. Ryhmiin saattoi osallistua useamman lapsen kanssa eivätkä tarjotut ikähaarukat olleet tarkkoja. Osallistumiskertoja kertyi kevään aikana yhteensä 280 (näistä 171 lapsen, 109 aikuisen). 

Paikkakuntien lapsilukuun nähden osallistujien määrä ylitti odotukset, etenkin kun toiminta ajoittui aamu/iltapäiviin, jolloin suuri osa vanhemmista on töissä. Esimerkiksi Hirvensalmella syntyi viime vuonna vain 18 lasta, silti neuvolamuskareihin ilmoitettiin 26 0-4-vuotiasta! Huomion arvoista on myös, että osallistujissa oli myös perhetyön/lapsiperheiden kotipalvelun/muun perheille suunnatun tuen asiakkuuksia (10 perhettä, 15 lasta, yhden paikkakunnan kohdalta emme perheiden tai lasten lukumäärää tiedä). Toiminta siis oikeasti innosti myös tukipalvelujen piirissä olevia perheitä osallistumaan kaikille avoimeen toimintaan.

Lastenkulttuurikeskus Verso koordinoi hanketta ja vastaanotti ilmoittautumiset. Ilmoittautumisten alettua oli jo aika pian selvää, että neuvoloiden tilat osoittautuivat liian pieniksi osallistujien määrään nähden. Verson yhteistyö kirjastojen kanssa on ollut tiivistä ja olikin luontevaa kysyä tilayhteistyötä heiltä. Kirjastot lähtivät innokkaasti mukaan tarjoten tilat toiminnalle – ja samalla toivottaen pikkulasten perheet tervetulleiksi kirjaston asiakkaiksi. Syntyi kaikille osapuolille hedelmällinen yhteistyökuvio.

Katja ja kitaran ihme!

Laadukas taidekasvatus toiminnan sydän


XAMKin Sosionomiopiskelijat Viivi Utulahti ja Hilda Luokkanen toteuttavat opinnäytetyönään kyselytutkimuksen neuvolamuskarien osallistujille ja työntekijöille. Varsinainen opinnäytetyö valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Jo vastausten välikoonnista saimme arvokasta palautetta toiminnasta, jota valmistuva tutkimus syventää.

Perheiltä saadun palautteen perusteella musiikkipedagogi Katja Suomalaisen ammattitaito on ollut toiminnan ydin. Neuvolamuskarien kaltaista toimintaa toivottaisiin lisää, kaikki vastanneet jatkaisivat ryhmissä jos se olisi mahdollista! Kirjasto tapahtumapaikkana koettiin monella lailla hyväksi ja lukemisenkin pariin innostavaksi, mutta toisaalta jollekulle olisi ollut rennompaa laulaa niin, ettei ryhmän ulkopuolisia kuulijoita, muita kirjaston asiakkaita, ole paikalla. Katja Suomalaisen näkökulmasta katsottuna se, että oltiin näkyvillä eikä jossain suljetussa tilassa oli tässä hankkeessa iso ”suola”: ”Se et me ollaan olemassa eikä jossain piilossa”. 

Kyselytutkimuksen vastauksissa tuli ilmi, että osallistuvat aikuiset olivat kokeneet toiminnan tukevan vanhemmuutta monilla tavoilla. Avoimissa vastauksissa mainittiin toiminnan vahvistaneen suhdetta omaan lapseen, tuoneen uusia kokemuksia ja piristystä arkeen sekä antaneen näkemystä lapsen toiminnasta ryhmässä. Tärkeänä oli pidetty myös musiikista saatua voimaa, toisten vanhempien ja lasten tapaamista sekä kotoa pois pääsemistä. Neuvolamuskareiden kerrottiin tuoneen kotiin mm. mukavaa mieltä, kasvatuskeskusteluja ja uusia lauluja. Maksuttomuus on saanut paljon positiivista palautetta, se koettiin tärkeäksi ja mahdollistavan osallistumisen monelle.

Kehitysehdotuksina vanhemmilta nousi mm. ajatus siitä, että muskarin jälkeen voisi olla aikaa jutella ja tutustua enemmän muihin vanhempiin ja lapsiin, jolloin vertaistuen näkökulma toteutuisi vahvemmin. Tämän heti muskarin jälkeen tapahtuvan yhdessäolon muodoiksi ehdotettiin esim. kahvittelua, askartelua tai puistoon menemistä yhdessä muskariporukan kanssa.  

Taidekasvatuksen ja neuvolan yhteistyö kiinnostaa 

Pilotti on herättänyt paljon kiinnostusta ja positiivista vastakaikua lasten, perheiden ja kulttuurin parissa työskentelevien keskuudessa, myös muissa lastenkulttuurikeskuksissa sekä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten tutkimusta edustavissa tahoissa. Pilotin koordinaattorin osallistumiset erilaisiin taiteen, kulttuurin ja lapsiperheiden palvelujen kehittämisen työpajoihin/seminaareihin/teemapäiviin ovat herättäneet monia huomaamaan, että näinkin voivat sote-toimijat ja lastenkulttuurikeskukset tehdä yhteistyötä. Taideneuvola-pilotti on toiminut hyvänä esimerkkinä monelle taholle konkreettisesta ja hedelmällisestä yhteistyöstä, jollaista haluttaisiin kehittää muuallakin.

Myös tapaamiset Porin ja Tampereen lastenkulttuurikeskusten neuvolayhteistyöstä vastaavien työntekijöiden kanssa vahvistivat näkemystä neuvolan ja lastenkulttuurikeskusten yhteistyön merkityksestä. Sen kautta avautuvat monien taiteen hyvinvointivaikutusten lisäksi myös mahdollisuuksia kohtauttaa erityisen tuen tarpeessa olevia perheitä tukea tarvitsemattomien perheiden kanssa. Yhteistyö taiteen ja neuvoloiden toimijoiden kesken on vielä tuoretta ja hakee muotoaan monella paikkakunnalla, mikä osaltaan lisäsi pilotin esimerkin arvoa ja perusteli myös koordinaattorin osallistumisia erilaisiin sote-kentän ja kulttuurin toimijoiden tapaamisiin. Taideneuvola tuntui esimerkkinä olevan tiiviisti kiinni niissä intresseissä, joita tässä ajassa halutaan kehittää.

Välillä lasketaan liukumäkeä, välillä huolletaan…

Yhteydet LAPE-muutosohjelmatyöhön

Valtakunnallinen LAPE-muutosohjelmatyöhön osallistuminen antoi näkymää lapsiperheiden palveluissa tapahtuvaan murrokseen. LAPE-muutosohjelmatyö myös ajoittui niin, että Taideneuvola-kevään aikana vaikutettiin yhdessä muiden lastenkulttuurikeskusten verkoston kanssa merkittävästi kulttuurin huomioimiseen muutoksen valmistelussa. Ilman lastenkulttuurikeskusten aktiivisuutta LAPE-työssä kulttuuria ei nähtäisi niin tiiviinä osana perheille tarjottua palvelukokonaisuutta.

Neuvolamuskarit toimivat erityisen käytännönläheisenä esimerkkinä LAPE-työssä, koska niissä toteutuivat samat avoimuuden, kunnioittavan kohtaamisen, kynnysten madaltamisen ja aktiivisen palveluohjauksen ideologian periaatteet kuin mitä LAPE-muutosohjelma edustaa. Neuvolamuskarit tarjoavatkin yhden perheisiin selvästi vetoavan käytännön mallin ja kokemuksia sovellettavaksi lapsiperheiden osallisuuden lisäämiseksi esim. LAPE-muutosohjelman perhekeskuksiin/kohtaamispaikkoihin.

Monet kunnat ovatkin olleet kiinnostuneita vastaavan toiminnan järjestämisestä osana LAPE-työtä ja kyselleet mm. toiminnan järjestämisen kustannuksista. Etelä- ja Pohjois-Savon LAPE-muutosohjelman työntekijöiden kanssa on alkanut hedelmällinen keskusteluyhteys, jossa pohditaan erilaisia tulevaisuuden yhteistyön mahdollisuuksia ja Taideneuvolan kokemuksia halutaan jakaa yhä laajemmin perheiden parissa työskentelevien tahojen tietoisuuteen.

Taideneuvola Verson verkostoissa ja tulevaisuudessa

Taideneuvola oli myös Lastenkulttuurikeskus Versolle uudenlainen projekti. Verson sisällä se edustaa uutta sote-puolen kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettua, mutta vahvasti Verson kulttuuristen perusoikeuksien turvaamisen ideologiaa ja perinteitäkin vaalivaa projektia. Verson verkostoissa, mm. eri lastenkulttuurikeskuksissa ja Verson jäsenkunnissa, pilotti on herättänyt paljon keskustelua, ajatuksia ja uudenlaisia avauksia. Olemme mm. käynnistämässä alueellista, kunta- ja sektorirajat ylittävää taideneuvola-yhteistoimintaa Varkauden, Leppävirran ja Joroisten si-ku-so-te-toimijoiden kesken. 

Verson omassa perustoiminnassa pilotin vaikutukset näkyvät varmasti yhä kattavampana kotihoitovaiheessa olevien pikkulapsiperheiden kohderyhmän huomioimisena. Konkreettisena esimerkkinä tästä pilotti osaltaan vahvisti ajatusta kirjastoissa tapahtuvien Verson satutuokioiden rinnalle kehitettävistä taidetuokioista myös 0-3-vuotiaille, (nykyinen satutuokioiden kohderyhmä yli 3-vuotiaat) ja ensimmäinen Toukkien tarinatuokio onkin jo pidetty. Pilotti myös hyvällä tavalla pohjusti Verson LAKU-lähete-hanketta, jonka ideaa kulttuurin pariin tapahtuvasta palveluohjauksesta voitiin jo peilata ja testata Taideneuvola-toimijoiden kanssa.   

Perhetyöntekijä lennättää

Taiteen tuoma lisäarvo neuvolapalveluissa

  • Liikkeelle lähtö houkuttavampaa; perheiden verkostoituminen, vanhemmuuden vertaistuki
  • Musiikin vuorovaikutusta, kasvua ja kehitystä tukevat vaikutukset tuokioiden aikana.  Lisäksi toiminnan sisältöjen siirtyminen kotona tapahtuviksi arkisiksi vuorovaikutustaitoja tukeviksi tavoiksi – suurin osa elämästä on tavallista arkea ja jos sen sisältöihin ja tunnelmaan pystytään tuomaan joitakin uusia, piristäviä ja yhdessäoloon kannustavia elementtejä, on vaikutus valtava.
  • Vanhempien yksinäisyyden vähentäminen, vanhemmuuden vertaistuki ja perheiden verkostoituminen keskenään
  • Syrjässä olon kokemuksen vähentäminen (erityisesti syrjäseudut): meilläkin tapahtuu ja järjestetään jotakin lapsiperheille!
  • Leikin, leikillisyyden ja luovuuden vaaliminen vuorovaikutuksessa ja lasten elämässä laajemminkin
  • Tasa-arvoisuuden lisääminen; osallistujien ilo siitä, että pystyy tarjoamaan lapselleen kulttuuria ja kehittäviä virikkeitä
  • Kirjastopalvelujen kynnysten madaltuminen ja sitä kautta lukemisharrastukseen kannustaminen vaikuttavat mm. lapsen oppimisvalmiuksien kehittymiseen
  • Yhteys neuvolaan koetaan monipuolisempana ja vähemmän ongelmakeskeisenä, neuvolan työntekijöiden osallistuminen toiminnallisiin tuokioihin madaltaa kynnystä kertoa ongelmista ajoissa ja hakea apua oikeaan aikaan
  • Neuvolat tunnistavat tarpeen vanhempi-lapsi-kulttuuritoiminnalle ja ovatkin motivoituneita lähtemään yhteistyöhön mukaan. Perheille voidaan näin tarjota jotakin arvokasta, mitä työntekijä yksin ei pysty: mm. vertaistukea vanhemmille, kaverisuhteita lapsille, uuden oppimiseen stimuloivaa moniaistista luovaa toimintaa, ryhmässä toimimisen kokemusta kotihoitoon tottuneille lapsille, ensikosketus kirjastopalveluihin lapsen kanssa, matalan kynnyksen toimintaa myös erityistä tukea tarvitseville perheille yhdessä muiden perheiden kanssa.
Kosketus, laulu ja porukka

Yhteistyö madaltaa kynnyksiä

Taideneuvola-pilotti antoi vahvoja kokemuksia siitä, miten lastenkulttuurikeskuksen ja neuvoloiden yhteistyö madaltaa kynnyksiä molempiin suuntiin. Houkutteleva kulttuuritoiminta tuo neuvolapalveluita lähemmäs perheitä ja neuvolapalveluiden mukana olo madaltaa kynnystä tulla kokeilemaan kulttuuria. Perheiden parissa työskentelevien neuvolan ammattilaisten käytännön apu tuokioiden aikana madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle ja antaa myös vanhemmille toimintamalleja erilaisissa tilanteissa lasten kanssa toimimiseen.

Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun kynnysten madaltumisella on hyvin selkeät vaikutukset lasten hyvinvointiin, koska perheiden avun tarpeeseen voidaan päästä vastaamaan jo ennen ongelmien kasautumista. Kulttuuritoiminnan hyvinvointivaikutuksia voidaan tarjota neuvoloiden kautta myös niille, jotka eivät muuten löytäisi kulttuuritoiminnan pariin. Lisäksi kokemusten vaihto ja yhteistyö eri ammattilaisten välillä rikastuttaa ja laajentaa näkökulmia lasten ja perheiden elämään.

Taideneuvola-pilotti jätti jälkeensä tärkeitä kokemuksia moniammatillisen työn ulottuvuuksista ja voimasta. Se antoi konkreettisia näkymiä myös siitä, mitä yhteistyö kulttuuritoimijoiden ja neuvoloiden välillä voi tulevaisuudessa olla. Elämä on mahdollisuuksien löytämistä. Yhdessä tekeminen lisää toiveikkuutta ja tunnetta siitä, että kaikki järjestyy. Positiivisen kohtaamisen kautta avautuu ennaltaehkäisevän neuvola- ja kulttuurityön yhteinen ikkuna. Ikkunasta kuuluu hiljaista musiikkia. Kurkistus ulos paljastaa, että käsi kädessä kulkevat äiti ja lapsi laulavat yhdessä matkalla kirjastoon.  

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s