Tunteiden Tuuli – työ opettaa tekijäänsä

Tunteiden Tuuli-menetelmä sai alkunsa, kun eräs lastentarhaopettaja otti yhteyttä LastenkulttuurikeskusVersoon. Hänen viestinsä oli, että lapsille pitäisi opettaa tunnetaitoja. Tausta-ajatuksena oli, että esimerkiksi kiusaamista voisi vähentää tunnetaitoja opettamalla. Itselleni työtehtävä tuli kuin ”Manulle illallinen”. Mielenkiintoinen aihe ja minulle kaikkein tutuin opetusmenetelmä: draamakasvatus. Sitä en osannut arvata, miten paljon Tunteiden Tuuli kasvattaisi myös minua.


Viimeksi perjantaina keskustelin seitsemänkymppisten ihmisten kanssa lapsuudesta ennen vanhaan. Rouvien puheessa nousi vahvasti esille tunteet ja se, kuinka ne olivat kiellettyjä heidän lapsuudessaan. Tai no, tunteita ei kai kukaan voi kieltää, mutta niiden näyttäminen ei ollut kovin kovassa kurssissa heidän mielestään. Opeteltiin pidättelemään tunteita ja piilottamaan ne näkymättömiin. Keskustelun lopuksi totesimme, että näiden oppien mukaan hekin ovat seuraavia sukupolvia kasvattaneet. Itsekin siis olen yksi näistä kasvateista.


Tunteja suunnitellessani hain taustatietoja opetettavaan aiheeseen liittyen. Kävin myös keskusteluja ystävieni, työtovereitteni ja yhteistyökumppaneidemme eli Pieksämäen lastentarhanopettajien kanssa. Sana sanalta tulin vakuuttuneemmaksi tunteiden tuntemisen hyvää tekevästä vaikutuksesta. Aikaisemmin nielin usein pettymyksen ja suuttumuksen tunteeni. Jo kurkussa, alas mennessään tunteet tuntuivat polttavilta. Saatika vatsaan asti päästessään. Nielty tunne saattoi loppujen lopuksi olla vatsahappoakin voimakkaampi.


Meillä on aina jokin tunne, vähintäänkin taustalla, vaikuttamassa olemiseemme. Vakuutuin, että on parempi tunnistaa ja tuntea omat tunteensa. Tunteiden piilottamista voisi mielestäni verrata liian täyden matkalaukun sulkemiseen. Laukkua sulkiessa tulee hiki, sormet menevät hapoille ja lopulta tulee ahdistus ja epätoivo. Tunteiden matkalaukkua ei tule sullotuksi täpötäyteen, jos antaa tunteiden tulla ulos asti sanoina tai ilmeinä tai eleinä tai vaikka näitä kaikkia keinoja käyttäen!


Tänään Tuulin päivänä aloitin aamuni tunnetaitoja opettaen. Tällä kertaa ykkösluokalle, jonka oppilaita olen tavannut jo heidän ollessa esikoulussa. Huomasin, että oppilailla on todella laaja tunnesanasto, jota he mutkattomasti käyttävät. Erilaisiin tilanteisiin löytyy monta tunnetta ja oivaltavia selityksiä, mistä tunteet johtuvat.


Varovaisesti mieleeni hiipii ajatus. Voisiko omassa itsessäni tapahtunut muutos olla osa isompaa muutosta? Saanko omalta pieneltä osaltani olla mukana kulttuurin muutoksessa? Sen ainakin tiedän, että työalueellani Verso -kunnissa monet opettajat ovat Tunteiden Tuulin ja muiden menetelmien avulla tuoneet tunteet arkipäiväisiksi ja sallittaviksi. Sitä kohden ne mainitsemani rouvatkin ovat elämänsä aikana menneet. Ovat omalta osaltaan olleet murtamassa vanhoja tapoja.


Lopuksi lainaan vielä viihdeohjelma Putouksen sketsihahmo Antskun sanoja ”siulla on oikeus siun tunteisiin”. Ja hän on mielestäni aivan oikeassa! Tunteilemisiin!


Nazia Asif, tuottaja ja taidekasvattajaLastenkulttuurikeskus Verso 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s